Tuomo Lappalaisen mielestä kolmas sektori nähdään usein kilpailijana, töiden viejänä ja alihinnoittelijana. Ihmiset oppivat ostamaan erilaisia palveluja Urheiluseuroilta ja muilta ja kun siihen totutaan, niin palvelut loppuvat.
Parhaana palveluna hän pitää erilaisia rakennustöitä:
– Minulla itselläni ei aika riitä, joten olen antanut Varkauden Urheiluseuroille esimerkiksi aidan uusimisen. Urheiluseuroilla on hyvät vetäjät ja kotitalkkaria, pihansiivousta ja palveluja löytyy. Toivon mukaan löytyy jatkossakin. Osittain ne ovat olleet yhteiskunnan tukemia muotoja, mutta jokaisella on mahdollisuus käyttää ko. palveluja.
– Tämä on hyvin tarpeellinen juttu ja se on onneksi hoidettu hyvin. Hannu Kiminkiselle siitä suuri kiitos. Täysipäiväisesti ja täydellä teholla hän on ollut mukana ja kehittämässä tätä. Siinä mielessä tulevaisuutta on varmasti, puntaroi Lappalainen.
– Kaupunki on ollut, ja en tiedä onko sen tulevaisuuden tehtäväkin olla, osittainen sosiaalinen työllistäjä. Kaupunkihan pyrkii tukemaan tervettä yritys- ja bisnestoimintaa, ettei sen tarvitse itse kerätä niitä omille palkkalistoille ja kantaa sosiaalisen työllistämisen statusta, niin kuin joskus aikoinaan suurperheiden ja huonosti työllistyvien osalta, näkee Lappalainen.
– Varkaudessahan on sellaisella statuksella oleva yritys, Warkop. Varkauden Urheiluseurat ry:n työllistäminen perustuu enemmän työhön tutustumisen ja sitä kautta kuntoutukseen. Mutta näitä tarvitaan ja työn tekemisenkuva varmasti muuttuu jatkossa: se ei ole seitsemästä neljään kestävää tehdastyötä vaan työuran joutuu etsimään jostakin muusta, ehkä aikoinaan ns. ”pilipalihommista”. Se oli oikeata työtä, kun oltiin jossakin sorvin ääressä.