<<< Haastatteluja

Pekka Hahl

Hyvää yhteiskunnallista työtä 

Kiminkisen Hannulle täytyy nostaa hattua. Hän tekee meidän kanssa voimakasta ja hyvää yhteiskunnallista työtä.

Näin Pekka Hahl näkee Urheiluseurat ry:n, joka liikuttaa urheilussa ja työelämässä suurta joukkoa ihmisiä, ja toivoo toiminnan jatkuvan tulevaisuudessakin.

 – Meillä on parhaillaan 68 jäsenyhdistystä ja Warkauden lehden ja kaupungin yhteinen palkintoraati, joka palkitsee alueen urheilijat nuoresta vanhaan. Tämä tuo yhteen hiileen puhaltamista, yhtenäisyyttä, Hahl toteaa.

Kohokohdaksi hän mainitsee syksyn 2008 SLU:n palkinnon työllistämisestä. Ja on iloinen, että on voinut olla vaikuttamassa ja apuna Urheiluseurat ry:ssä.

– Tämä on melkoinen yhteisö, kansantaloudellisestikin.

 

Seurat hyötyvät

Urheiluseurat ry on organisoinut seurojen hyödyksi erilaisia kursseja, kuten kirjanpitoa ja arkistointia. Myös oppisopimuskoulutuksia on ollut. Osa on merkonomeja, osa urheiluohjaajia: lähinnä seurojen sihteerejä ja rahastonhoitajia. Heitä on vieläkin urheiluseurojen palveluksessa. Juuri talkootöistä saaduilla varoilla on monia kursseja rahoitettu:

– Asuntomessujen ja Taipaleen tanssien talkoot olivat merkittäviä seuroille aikoinaan. Taipaleen tanssien järjestysmiestalkoisiin oli jopa ylitarjontaa, muistelee Hahl.

Myös jäätelönmyynti oli alkuaikoina tuottoisaa, hyödytti sekä järjestöä että nuoria: kesäisin palkattiin 15–16-vuotiaita koululaisia, kun seuroilta ei löytynyt työvoimaa. Toinen merkittävä asia seurojen kannalta on ollut edullinen kirjanpitopalvelu. Ainoana miinuksena Hahl pitää ihmisten vaihtumista vuoden, kahden välein.

– Valokuvien, filmien ja vanhan arkistointi on tärkeää. Kun kaikki materiaali tallennetaan, se säilyy paremmin ja on helpommin ammennettavissa. Mielestäni seurojen tulisi enemmän käyttää ko. palvelua.

 

Yhdistyminen

Jalkapalloseurojen yhdistymistä puuhattiin vuoden 2000 loppupuolella. Ja Hannu Kiminkinen auttoi paperisodan pyörittämisessä.

– Liiallinen kilpailu, liian vähän pelaajia, kallista pitää kahta seuraa, velat, muistelee Pekka Hahl yhdistymiseen johtaneita syitä.

– Hyvä, että yhdistyttiin, hän toteaa yhdeksän vuoden jälkeen ja jatkaa: – Nuoret ja vanhemmat pelaajat eivät pitäneet sitä negatiivisena. Pelaajien vanhemmille asia oli ehkä negatiivisempi. Yhdistettiin vasen ja oikea puoli. Nimeksi laitettiin pohdinnan jälkeen Warkaus JK, suuremman mainosarvon takia. Ja WJK Juniorit.

 

Talkootyö hiipumassa?

Hahlin mukaan nykyisin on vaikea saada vapaaehtoista talkooväkeä nuoria valmentamaan. Samaten on vaikea saada linja-autonkuljettajia pelkillä talkoilla.

– Päiväraha, kahvi tai ruoka ilahduttaa esim. eläkeläiskuljettajaa. Myös joukkueenjohtajat, valmentajat, huoltajat ja muut tarvitsevat tietyn kulukorvauksen, vaikkapa tuuli- tai verkkapuvun. Ja menetetty vapaa-aika täytyy korvata jotenkin, puntaroi Pekka Hahl.

– Vanhemmat esim. junioripuolella, usein mieluummin maksavat seuralle talkootyön sijasta, jos he ovat työelämässä mukana. Osa tekee talkoita ja juuri talkoot lisäsivät ennen yhteishenkeä ja yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, filosofoi Hahl, joka on ollut aktiivi sekä Urheiluseurat ry:n hallituksessa ja työvaliokunnassa sekä eri jalkapalloseurojen hallituksessa ja puheenjohtajana.

 

 

Maija Mannerkorpi 19.10.2009 ja 21.11.2009