<<< 2001-2005

Warkauden Lehti 16.10.2002

Junnuleirillä painotetaan reilua peliä

 

Syysloman junnuleirillä tutustutaan eri liikuntalajien lisäksi
tänä vuonna myös liikennekasvatukseen

Varkauden Urheiluseurat ry:n ja Varkauden kaupungin liikuntapalvelujen järjestämällä junnuleirillä vierailee keskiviikkona poliisi. Poliisi tulee tapaamaan lapsia ja pitää heille opastustuokion liikenteestä. Samalla jokaiselle jaetaan oma heijastin.

Junnuleirien suunnittelija ja vetäjä Anne Toivanen uskoo, että lapset jaksavat kuunnella poliisia.

– Tilaisuus ei kestä kuin vartin, ja kun poliisi tulee, lapset varmasti hiljenevät, Toivanen naurahtaa.

Junnuleireillä painotetaan reilun pelin periaatteita. Iloinen ja rehti meininki sekä kaverin huomioonottaminen ovat leirillä tärkeitä asioita.

– Torstaina valitaan leirin reiluin poika ja tyttö, ja lasten keskuudessa titteli tuntuu olevan suosioissa, Toivanen toteaa.
– Lisäksi lapsia muistutetaan siitä, että aina kilpaillaan vaan itsensä kanssa, ei kavereiden. Se on meidän tapa opettaa liikuntakasvatusta.

Syysjunnuleirille on ilmoittautunut 88 lasta. Jo seitsemättä kertaa leirin vetäjänä toimiva Toivanen kertoo, että koska lapset tulevat leirille vapaaehtoisesti, heidän halutaan viihtyvän.

– Lapset saavat itse valita ryhmänsä ja valita kaveritoiveita. Tällä leirillä on neljä eri ryhmää, joissa sitä omaa lajia saa harjoitella enemmän kuin muita eli kaksi tuntia päivässä, Toivanen selvittää.

– Ensimmäinen päivä ainakin on mennyt oikein hyvin, hän lisää.

 

Lapset viihtyvät leirillä

Pienet tutustujat harjoittelivat ketteryyttä lentopallon lajivetäjien kanssa. Ryhmässä on alle kahdeksanvuotiaita lapsia yhteensä 26. Ison ryhmä vuoksi pienillä tutustujilla on kolme vetäjää, Anni Holopainen, Mikko Lyytikäinen ja Ville Karvinen, jotka kaikki ovat toimineet junnuleirin vetäjinä aikaisemminkin.

– Kyllä tämä ihan kivaa touhua on, vaikka vilinää piisaa, Holopainen naurahtaa.
– Lajivetäjät oikeastaan tekevät kaiken niin sanotun työn, meidän tehtävä on oikeastaan vaan pitää yllä yleistä järjestystä.

Seitsemänvuotias Olli Tanninen ja kahdeksanvuotias Teemu Maliniemi huilasivat kentän laidalla. Teemu ilmoittaa, että oli leirillä viime kesänäkin.

– Kivaa on, me ollaan tänään jo oltu judossa ja tanssimassa. Tanssimassa tosin vaan harjoiteltiin jotakin, Teemu kertoo.

Teemun mukaan ruokailu meni huonosti, mutta Holopainen oli toista mieltä.

– Ihan hyvin meni. Ei vaan tainnut sattua tänään Teemun lempiruokaa, Holopainen toteaa..

Isojen tutustujien ryhmä pelasi sisäjalkapalloa eli Fut-salia. Koska pienten ryhmä on tänä vuonna iso, ekaluokkalainen Jasu Kauppinen pääsi isojen ryhmään enonsa Jarkko Savolaisen kanssa

– Mä oon ollut leirillä kaksi kertaa aikaisemminkin, ja täällä on mukavaa, Jasu kertoo ja potkaisee jalkapalloa.

Isojen tutustujien ryhmää vetivät Tiia Hyvärinen ja Taru Sutinen. Ryhmässä oli yhteensä 14 kahdeksasta kymmeneen vuotiasta lasta.

– Kun mukana on lajivetäjät ja ryhmänvetäjät, lapset on helpompi saada pysymään kurissa. Lasten kanssa on mukava olla, vaikka kolmantena päivänä ollaan varmaan jo aika väsyneitä, Hyvärinen toteaa.

– Riitoja ei ole ollut. Ruokailu tosin oli aika mielenkiintoinen, kun pari poikaa innostui syömään paperia.

 

Venyttelyä liikunnan lisäksi

Salibandy-ryhmä oli tutustumassa painin kuvioihin. Ryhmän vetäjät Jouni Juutilainen ja Daniel Farzan osallistuivat lajivetäjien käskystä ryhmän venyttelyharjoituksiin.

– Meidän ryhmässä on 17 poikaa ja yksi tyttö. Hieman raskasta on välillä, Juutilainen sanoo ja virnistää.

Salibandy-ryhmän ainut tyttö Sonja Vepsäläinen kertoo, että tyttökavereiden puuttuminen ei haittaa.

– Mä tykkään salibandysta ja tulin siksi tähän ryhmään. Ihan kivaa on vaikka muita tyttöjä ei olekaan, 11-vuotias Sonja sanoo.

Myös peilisalissa venyteltiin. Tanssiryhmän 22 tyttöä ottivat lajivetäjistä mallia ja katsoivat peilistä omia suorituksiaan. Vaikka tanssiryhmän tyttöjen ikähaitari on suuri, tanssimista se ei haittaa.

Tanssiryhmää vetivät yleisurheilua harrastava Jutta Sutinen ja judoa harrastava Saija Koistinen. He ovat olleet aikaisemminkin vetämässä junnuleirejä, lajivetäjinä, mutta ryhmänvetäjän hommatkin hoituvat.

– Ei tää ainakaan liian rankkaa ole. Välillä on vähän ongelmia, esimerkiksi kun yhdeltä tytöltä lähti hammas ruokailussa, Koistinen kertoo.

 

                                                                                                TANJA KINNUNEN