Varkauden Urheiluseurat ry
Hae sivulta
| RSS
30.10.2010 – Tervehdyspuhe puheenjohtaja Hannu Kiminkinen, Varkauden Urheiluseurat 20 v. juhla
Julkaistu 01.11.2010 klo 08:22

30.10.2010 Varkaus, liikuntatalo
Varkauden Urheiluseurat ry:n 20 v. juhla

Tervehdyspuhe puheenjohtaja Hannu Kiminkinen

Varkaudessa vuoden 1990 maaliskuusta alkaen hyvin laaja-alaista toimintaa ja yhteistyövirityksiä on pyörittänyt Varkauden Urheiluseurat ry. Järjestömme on Suomen oloihin todella ainutlaatuinen paikkakuntakohtainen yhteistyöjärjestö. Vastaavanlaisen perustamiseen ovat meiltä oppia saaneet pieksämäkeläiset. Ja jostain nämä meidän opit ovat kantautuneet myös Savonlinnaan. Savon maan ulkopuolelta ei löydy etsimälläkään vastaavanlaista paikkakuntakohtaista liikuntajärjestöjen yhteistyötä! Meidän toimesta yhteistyönsiemeniä on käyty useassa kaupungissa kylvämässä, nähtäväksi vain jää tulevatko nämä siemenet koskaan kunnolla itämään?

23000 asukkaan ja suuren työttömyyden riivaamassa pikkukaupungissa toimivan järjestön jäsenkuntaan kuuluu tällä hetkellä 64 varkautelaista urheiluseuraa tai liikuntatoimintoja tukevaa yhdistystä! Tämän hetken tiedon, tutinan ja värinän mukaan jäsenkunta tulee aivan lähiaikoina lisääntymään vielä kolmella-neljällä. Tosin jäsenkunta on ollut suurempikin, mutta jäsenkunnasta poistumisia on tapahtunut vain seurojen toiminnan loppumisen vuoksi.

Suomalainen ja myös varkautelainen seuratoiminta on viimeisen parin vuosikymmenen aikana pahasti pirstaloitunut. Erikoisseuroja on syntynyt kuin ”ruokasieniä lämpimällä syyssateella”. Tämän myötä myös meille Varkauteen on harrastajien sieluista ”tullut kamppailemaan” monta uutta lajia. Tarjontaa meilläkin on paljon. Toki aukkoja lajitarjonnassa on, päällimmäisenä mieleen tulee perinteiset lajit kuten pikaluistelu ja koripallo, mitä tosin vielä joidenkin koulujen liikuntatunneilla pelaillaan.

Elämme sellaista aikaa, missä joka ”ukolla ja akalla tulloo olla oma seura”. Vuosikausia toimitaan virkeästi ja kun vetäjän veto, oma tai oman lapsen harrastus loppuu niin seurakin aika usein sammahtaa. Suomalaista yhteiskuntaa myös urheilun saralla vaivaa vahvasti itsekkyys, tämä näkyy seura-askareissa erikoisseurojen sisälläkin ”tiimi- ja joukkuekohtaisena toimintatapana”. Perimmäisenä syynä tähän näkemykseni mukaan on se, että harrastukset maksavat entistä enemmän ja tämän myötä varjellaan sitä, etteivät ”minun/meidän hankkimia” varoja toiset pääse syömään.

Yhteiseen kassaan, koko seuran tai lajijaoston hyväksi ovat valmiita talkootöitä tekemään entistä harvenevat joukot. Mielestäni surullista on se, että tämä joukkuelajien piirissä itänyt ja kasvanut itsekäs ajattelutapa on levinnyt kulovalkean tavoin myös yksilölajeihin, kautta Suomen maan vakiintuneeksi toimintatavaksi.

Mutta onneksi seuratoimintoihin on kuitenkin löytynyt toimijoita erilaisin motiivein varustettuna. Moni elämyksellinen liikuntahetki olisi jäänyt suurelta joukolta kokematta ja monen seuran toiminta olisi saattanut olla kitkuttelua vanhoissa kaavoissa tai seuraa ei sitten olisi ollenkaan olemassa.

”Seuratoimintasyöpä”

Suomalaiseen seuratoimintaan on pesiytynyt vaarallinen tauti. Se on seuratoimintasyöpä, minkä levittäjinä ovat toimineet suurimmat lajiliitot ja suurimmat kaupungit.

Vielä 90-luvun alkupuolella elettiin liikuntalain hengen mukaisesti lähes kaikissa kunnissa. ”Kunnat ylläpitävät liikuntapaikat ja seurat toteuttavat toiminnan”.

Lamaan vedoten avustuksia leikataan ja taksoja korotetaan! Näin se on myös meillä Varkaudessa. Olen lähes pommin varma, että seurat maksavat tilavuokrina kaupungille enemmän kuin avustuksina saavat. Kaiholla kaipaan takavuosia: tilavuokria ei peritty ja saatiin avustuksia toimintaan! Laulun sanoin: ”liekö aika entinen koskaan palaa?”

Lajiliittojen rahastus taas sitten ihan omalukunsa, on lisenssi-, sarja- ja siirtomaksuja. Minun tiedossa oleva huippumaksu on se, kun salibandy-liitto perii muutaman kymmenen euroa kuntoliikuntasoisen pelaajaan joukkueen vaihtamisesta oman seuran sisällä.

Lajiliittojen rahastuksen käynnistymistä en uskalla sysätä tällä hetkellä sylkykuppina olevan Hiihtoliiton niskaan siitä syystä, kun eturivissä istuu pitkään liiton toiminnoissa vaikuttanut Kari Virranta. Kyllä rahastusmentaliteetti on käsitykseni mukaan alkanut palloilua pyörittävien lajiliittojen toimesta.

Olen toiminut pitkään muutaman seuran tilintarkastajana, mututuntumalta väitän, että erään palloiluseuran menoista 60-70 % menee joko lajiliitolle tai kaupungille. Kuitteja kun lottaa, niin aina vaan vastaan tulee joko lajiliiton tai kunnan lasku. Surullista on, että nämä maksut peritään viimekädessä harrastajilta tai perheiltä. Ja kuten tiedätte, aika monen perheen kohdalla on niin, että perhettä riivaa työttömyys!

Kukahan olisi se ihmeparantaja, joka tämän seuratoimintasyövän saisi nitistettyä? Tämän lauantai saarnaajista, Kiminkisistä siihen ei ainakaan ole. Toki myös seuratoimijoina ensiapua osaamme varmasti kumpikin antaa. Varkaudessa avustusten ja käyttömaksujen osalta asia pitäisi ottaa suurennuslasin alle ja vääntää muulle maalle sellainen malli, mitä voisimme ylpeästi rintarottingilla esitellä. Varkauden ei kannata hiihdellä suurempien kaupunkien perässä tässä veronmaksajien hyvinvointia edistävässä asiassa, ruvetaan lykkimään käyttömaksuasiassa vastamäkeen!

Yhteistyö ja Varkauden Urheiluseurat ry asiaa

Varkauden Urheiluseurat ry:n toimintaa on pyritty toteuttamaan koko 20-vuoden toimintakauden ajan siten, että seurojen apajille ei tallustella eikä samoilla vesillä kalastella. Yhtenä esimerkkinä tästä olkoon se, että emme kerää mainos-euroja kaupungin yrityksiltä. Ja toiminta-ajatuksena on ollut koko ajan myös se, minkä urheilutoimittaja Rauno Ylönen haastattelustani omatoimisesti v. 2003 tiivisti:

”annetaan kaikkien kukkien kukkia”.

Toiminnan punainen lanka on se, että mahdollisuuksien mukaan pyritään tukemaan jäsenyhdistyksiä

Yhteistyön ponnahduslautana asuntomessut

Laaja-alainen yhteistoiminta käynnistettiin maaliskuussa 1990, silloin kaupungin valtuustosalissa yli 10 seuran edustajat laittoivat ”mietintämyssynsä syvälle korville” ja rupesivat suunnittelemaan hyvässä yhteistyössä seuraavan kesän asuntomessutöiden toteuttamista.

Messuhommassa onnistuttiin tosi hienosti, liki 25 seuraa teki heinäkuun hellepäivinä itselleen kunnon tilin. Kävipä jopa niin, että ansaittu kaupunginavustuskin jäi onnistuneen varainhankinnan vuoksi saamatta. Näin kävi ainakin koripalloseura Basketille, liekö silloinen koripallojohtaja Paasi tästä lamaantunut: seuran toiminta rupesi hiipumaan ja viimein loppui, kaikella on hintansa?

7.10.1993 saakka toimintaa koordinoi aivan järjestömäiseen malliin seurojen yhteistyöryhmä, mikä toimi kuin virallinen yhdistys, pidettiin jopa vuosikokoukset. Kyseisenä lokakuun iltana Taipaleen Tanssipaviljongilla kymmenen seuran edustajat virallistivat toiminnan allekirjoittamalla perustamiskirjan, minkä myötä yhteistyöryhmästä tuli Varkauden Urheiluseurat ry. Alkusysäyksen tälle toimenpiteelle antoi Taipaleen Tanssipaviljongista tarjolla olleet valvontatyöt. Jo vuoden loppuun mennessä erittäin avoimesti toiminnan käynnistäneen järjestön jäsenkuntaan kuului muistini mukaan kolmisenkymmentä seuraa. Historiallista oli se, että jo aivan alkumetreillä perinteisten urheiluseurojen lisäksi jäsenkuntaan hyväksyttiin erityisliikuntajärjestöjä. Varkauden seudun Invalidit oli ensimmäinen erityisliikuntajärjestö jäseneksi halunneiden joukossa. Nyt erityisliikuntajärjestöjä on jäsenjoukossa useita ja odottavissa on se, että tulevana tiistaina jäsensakissa uutena tulee olemaan Varkauden Seudun Diapetes ry.

Taipaleen toimintojen jälkeen toiminta on ollut hyvin laaja-alaista. Taipaleen yhteisten iltojen järjestysmiestöistä syntyi rahanpesä, hallituksessa mietittiin miten tämä tuotto järkevällä tavalla saadaan hyödynnettyä. Päätöksen myötä syntyi vahva koulutusbuumi, ilmaista kurssitoimintaa toteutettiin 3 vuotta siihen malliin, että muualla maassa asiaa kateellisena kauhisteltiin.

Liikuntakerhoja, junnuleirejä, koulutusta, jäsenseurojen ja -yhdistysten palvelua, työllistämistä, vanhusten palvelua jne… sitä se on ollut meidän arki!

Nettisivu www.varkaudenurheiluseurat.fi on aika hyvä tietolähde, ei kuitenkaan valitettavasti täydellisen kattava! Hikisen ja kesäisen toimipaikan muuton myötä toimintamme on taas laajentunut niin vinhaa vauhtia, että nettiasioissa ei ole aivan kattavasti perässä pysyneet. Nettisivulta kuitenkin selviää kohtuullisen hyvin yhteistyöviritystemme historia ja laajuus.

”Pukkasi faxin”

Vuosituhannen vaihteessa purjehdimme onnenkantamoisena pitkäaikaistyöttömien työllistämisen hanketoimintaan – tässä kävi niin kuin Jäätteemäen faxi-jutussa: ”aivan pyytämättä!”. Kymmenen vuoden aikana meidän kautta työpaikan on saanut lähes 1200 eri henkilöä. Tällä hetkellä työtekijäsakin vahvuus on n. 80-90 henkilön suuruinen.

Muutto Joutenlahteen

Tämän hetken värinän ja tutinan mukaan toiminta tulee myös tulevina vuosina jatkumaan, mutta ehkä entisestään jonkin verran laajentuneena. Joutenlahteen muuton myötä on saatu pikavauhdilla aikaiseksi oikein kunnon toimintakeskus. Toimintaa täynnä oleva entinen koulu on nyt Joutenlahden Kimppa Työpajat. Hyvin säilyneet tilat ovat kukoistuksessa ja täydessä käytössä.
Uuden opettelun vuoksi vajaakäytössä on vain liikuntasali ja kokous- ja koulutustila, joita seuroilla tai yhteistyötahoilla on mahdollisuus varata omaan käyttöön.

Tällä hetkellä tuntuu siltä, että muutto Joutenlahteen on onnistunut ja kannattava sekä meille, että myös Varkauden kaupungille. 2006 toimintansa lopettanut koulu on muuton myötä saatu mallikkaasti uusiokäyttöön. Varkauden kaupungille ja erikoisesti sen teknisen viraston päällikkö Arto Lehtoselle suurkiitos siitä, että hän pisti kaupungin korkeimman johdon siunaamana joukkonsa ruotuun ja valisti alaisiaan toimintamme sosiaalisuudesta ja tärkeydestä. Arton madonluvun jälkeen hommassa rupesi tapahtumaan.

Kaikille kateellisille tiedoksi se, että maksutta emme ole Joutenlahden tiloja käyttöömme saaneet. Elokuussa tapahtui se, että vuokralaskumme suuruus lähes tuplaantui! Ja uskomatonta, mutta ihan täyttä totta on se, että tämän muuton myötä kaupunki säästää kuukausitasolla reippaasti yli kolmetonnia ja melkein hyljättynä ollut koulurakennus pysyy meidän toimesta hyvässä kunnossa.

Ilahduttavaa on kuitenkin, että vuokranmaksuun olemme kaupungin johdon ja kuntouttavan työtoiminnan toimijoiden kanssa löytämässä pikavauhdilla kunnon lääkityksen ja näköpiirissä on, että vuoden alusta myös tarvittavia ohjaajaresursseja saataisiin vahvistettua.

Seurat eivät täysiä niin kuin Hallan Visa

Varkaudesta löytyy seura tai erityisliikuntajärjestö jokaiselle. Ja vireille toimijoille löytyy talkootyöpaikka varmasti jostain seurasta tai yhdistyksessä.

Tiedossani ei ole sitä, että Varkaudessa olisi yhtään niin täyttä seuraa, että puheenjohtaja voisi silmät kirkkaina, ilman valehtelua loksauttaa: että ”meidän seura on täynnä kuin Hallan Visa, ei mahdu”.

Seuratoimintoihin tarvitaan vireitä immeisiä!

Kiitoksia kaikille henkilöille ja yhteistyötahoille, jotka ovat mahdollistaneet varkautelaisten liikuntajärjestöjen mallikkaan yhteistyön. Tasapuolisesti kiitokset myös heille, jotka ovat toimineet omien voimavarojensa mukaan omissa seuroissa.

Hannu Kiminkinen



© 2015 Varkauden Urheiluseurat ry | Toteutus: Janne Putkonen, ylläpito: Arto Kolehmainen » | Varkauden sää | Webmail